"Kyllä minä ne elämäni potentiaaliset hevoset ostaessa tunnistan. Se vain kolahtaa sillai kovaa heti kun sellainen löytyy." Ja toden totta, kovaa kolahtikin. En ollut ajatellut kolahtamista ihan niin fyysisenä tapahtumana, mutta kyllähän hevosenkenkä ensi alkuun punaisena ja parin päivän päästä mustana tatuointina nyt on pakko olla jokin ylemmän tahon merkki. Näin jälkikäteen hieman nuoruuden vuosista viisastuneena voisi todeta, että kyllä se oli merkki ja sen sanomana oli, että kiitä kohteliaasti, tunge rahat perimmäiseen taskuusi ja poistu hyvin nopeasti paikalta - äläkä vaan osta sitä kyseistä pirun hevosta. Mutta ehei, nuorena tyttösenä sitä kaipaa haasteita. Kyllä minä nyt yhden ongelmahevosen kuriin laitan. (eikä kerrota kenellekään, että olin oikeasti ostamassa elämäni ensimmäistä hevosta.)

Ja näin minulle saapui musta diktatuurin, lakkojen sekä korruption pyhä kannattaja, alias Noitakuningas. Piru hevosen asussa valmiina pilaamaan päiväsi kaikilla mahdollisilla tavoilla. Eikä tietenkään hevosen ole hyvä yksin olla, kyllä parhaimmatkin diktaattorit tarvitsevat ainakin näennäisesti uskollisia ja helposti lahjottavissa olevia alaisia rinnalleen. Ja näin saapui itsestään aivan liikoja luuleva pullaponi, eli meidän shettispoika Hukkis. Mamin oma hömelö uuno, jolta kuitenkin ainakin omasta mielestään löytyy iso ego sekä hurjan pelottava olemus. Naapurin mummojen kukkapenkkien pahin vihollinen ja etäistä sukua Houdinille ainakin karsinasta sekä tarhasta karkaamisen suhteen.

sph-o. tuontisuku, koulupainotus

she-o. tuontisuku, valjakkopainotus

 
 

Tervetuloa!

sph-o. tuontisuku, yleispainotus